Dream for Fresh Water for All

https://seinajoenopetustoimi-my.sharepoint.com/personal/kivkii30f_opetus_seinajoki_fi/_layouts/15/doc.aspx?sourcedoc={1ab5c3ea-05e3-4ccf-818b-67e5d4426075}&action=edit



Lähteet
https://www.vihrealanka.fi/uutiset/n%C3%A4ihin-paikkoihin-ilmastonmuutos-iskee-tuhoisimmin
https://wwf.fi/tiedotteet/2018/03/ilmastonmuutos-uhkaa-puolta-kasvi-ja-elainlajeista-maailman-luonnoltaan-arvokkaimmilla-alueilla/

Kohti kaupunkia

Kohti kaupunkia

Nimeni on Andry, olen 18-vuotias ja koko elämäni olen asunut Keski-Madgaskarin maaseudulla, riisnviljelijä isäni, äitini ja kahdeksan sisarukseni kanssa. Lähin kaupunkimme on Marolambo. Mökkimme on huteraa tekoa ja myrskyjen jälkeen usein joudumme sitä korjaamaan. Haluaisin kovasti opiskelemaan suureen kaupunkiin ja matkustamaan ympäri maailmaa, mutta perheeni rahatilanne on huono, enkä välttämättä edes voi jatkaa ensi vuonna nykyistä kouluani. Kuulin kuitenkin kaukaiselta sukulaiseltani, että Antananarivossa on mielenkiintoista elää ja suurkaupunkimaista tunnelmaa. Saattaisin myös päästä yliopistoon siellä. 

Monien kuukausien mietinnän ja vanhempieni suostuttelemisen jälkeen, olen päättänyt vihdoinkin, että muutan Antananarivoon. Suosttuttelemista oli kaupungin suuruuden ja rikollisuuden takia. Mutta kun olin puhunut nykyisen opettajani ja kaupungissa ennen hetken työskennelleen isoäitini kanssa asiasta, he olivat varmoja että pärjään ja kertoivat vinkkejä asuinpaikan hankkimiseen. 

Seuraavana tulisi pohtia miten pääsen kaupunkiin.

Sain rahat kerättyä kokoon ja pakattuani tavarani. Edessä olisi monien tuntien bussimatka paahtavassa helteessä kohti tulevaa asuinpaikkaani. Matka kulki hitaasti ja töyssyisesti, mutta pitkän matkan jälkeen pääsin vihdoin kaupunkiin. Kaupunki oli upeaa katsltavaa. Kysyin apua löytääkseni putiikille, jossa isoäiini oli työskennellyt. Hän oli tullut hyvin toimeen omistajan kanssa ja vannonut, että kysymällä häneltä saisin joitakin töitä. Niin kuin sainkin. Saan työskennellä hänen apulaisenaan ja majoittua väliaikaisesti hänene luonaan. 

Vaikka kaupunki on päältä päin kaunis, yöaikaan en liikkuisi ulkona. Kidnappaus- ja rikosaallot ovat pelottavaa ajateltavaa ja suojelen itseäni kaikin voimin. Työstäni ei paljon palkkaa saa, mutta nautin kuitenkin siitä ja kun olen työskennellyt tarpeeksi, minulla on rahat kasassa yliopistoa varten.

https://www.globalis.fi/Maat/Madagaskar

Agenda 2030

Agenda 2030 ja Madagaskar

Agenda 2030 on kestävän kehityksen toimintaohjelma. Pääsisältöön kuuluu 17 kunnianhimoista tavoitetta. 

Yritetään saada aikaan ajattelutavan muutosta kehitysyhteistyöpolitiikasta sekä pohjoinen-etelä-vastakkainasettelusta laaja-alaisempaan kestävän kehityksen politiikkaan, jossa haetaan uusia yhteistyön muotoja ja kumppanuuksia. 

Madagaskarin kannalta tärkeintä:

1. Ei köyhyyttä

-Madagaskar on köyhä maa. Bruttokansantuote on erittäin alhainen ja suuri osa väestötä elää alle yhdellä eurolla päiväss. Yli puolet väestöstä kertoo ammatikseen riisinviljelyn. Riisiä on kuitenkin lähes mahdotonta varastoida myrskyjen ja erilaisten luonnonolojen takia. 

-Köyhyys tulisi poistaa, jotta perheillä olisi varaa kustantaa lastensa koulunkäynti ja turvata muun muassa ruoansaanti. Köyhyyden poistamisen ansiosta olisi enemmän korkeasti kouluettua väestöä, teollisuutta ja parempi terveydenhuolto.

-Madgaskar on oslataan myös rikas maa. Maa on täynnä erilaisia kaivannaisia, kuten metalleja, kultaa, öljyä sekä jalokiviä. Jos tämä osattaisiin hyödyntää, saataisiin  vienti kasvuun ja köyhyyttä poistettua. 

2. Sukupuolten tasa-arvo ja naisen aseman parannus

-Tytöt joutuvat päivittäin kohtaamaan erilaisia haasteita Madagaskarilla. Väkivaltaa, raiskauksia, lapsiavioliittoja ja esteitä koulutuksessa.

-Köyhyys ja ajattelumallit ovat suuri este kehityksen tiellä.

-Tavoite voitaisiin saavuttaa elinoloja parantamalla, rahallisella tukemisella tai maksuttomalla koulutuksella. 

-Motivoituneista ja osaavista naisista olisi paljon hyötyä maalle. Lisää osaavaa työvoimaa, esimerkiksi kätilöinä ja opettajina, joiksi moni nuori tyttö haluaa. 

3. Vedenalainen elämä ja sen suojelu

-Madagaskarilla ja sen vesistöissä elää paljon erikoisiamja eksoottisia eläimiä, joita ei elä muualla. Niitä tulee suojella, sillä niillä on vaarana kadota kokonaan.

-Maanviljely voi olla esteenä tavoitteen saavuttamisen tiellä, jos erilaisia kosteikkoja kuivataan tai muokataan.

-Tavoite voitaisiin saavuttaa merkkaamalla erilaisia vesistöjä suojelluiksi.

-Matkalijat ja erilaiset tutkijat, jotka matkustavat saarelle vesistöjen takia tupovat maalle tuloja.

4. Maanpäällinen elämä

-Madagaskarin luonto on ainutlaatuinen ja sen eliöstö on suureksi osin sellaista, jota ei tavata muualla maailmassa.

-Metsien raivaus maanviljelymaaksi on tavoitteen savuttamisen tiellä. Myös erilaiset myrskyt vaikuttavat.

-Metsiä ja maa-alueita tulisi merkata suojelluiksi ja erilaisiin luonnonkatasrofeihi  tulisi varustautua paremmin.

-Luonto houkuttelee matkalijoita, jotka tuovat malle tuloja. Metsät ovat monien uhanalaisetn eläinten koti. Sademtesät ovt myös erittäin tärkeitä hiilinieluja ja ilmastonmuutoksen ehkäisyn kannalta korvaamattomia.

5. Rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto

-Maan poliittisten levottomuuksien takia kehitys on hidastunut ja olot maassa ovat epävakaat.

-Syitä ovat hallitusten ja johtajien vaihtuminen yhtenään, yritetään saada aikaan suuria muutoksia, väkivaltaisuus ja levottomuus, presidentin vallan lisääminen.

-Maassa tulisi ottaa huomioon kaikkien mielipide, demokratian lisääminen, keskittyä nimenomaan parantamaan asukkaiden oloja. Tarvittaisiin yhteishenkeä.

-Kansalaisilla olisi turvallinen ja vahva olo kotimaassaan.

Matkailu

https://seinajoenopetustoimi-my.sharepoint.com/:w:/g/personal/kivkii30f_opetus_seinajoki_fi/EXXNB-5tOsZFsbRDfsrVuT0ByD_9LvtBjmCsJDPaCAMu-A?e=AkLJrH



lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Madagaskar
https://www.globalis.fi/Maat/Madagaskar
https://www.kilroy.fi/kohteet/afrikka/madagaskar?destination=3061

Madagaskarin historiaa

Historia

Madagaskar on aikoinaan ollut eri valtoiden suunnitelmien kohteena. Ranska valloitti suuria osia Afrikasta ja myös Madagaskar kuului sen siirtomaihin. Madagaskaria hallitsi vuodesta 1897 lähtien ranskalainen kenraalikuvernööri, jonak valta oli lähes rajaton. Kuitenkin kansa kapionoi ja lakkoili itsenäistymisen puolesta. Vuonna 1946 saaresta tuli Ranskan merentakainen alue. Madagaskar perusti ensimmäisen puoleensa, joka pyrki rauhanomaisin keinoin itsenäistymään. Suuret levottomuudet, väkivaltaisuudet sekä pitkään jatkunut poikkeustila vallitsi saarella. Kuitenkin vuonna 1960 Madagaskar vihdoin itsenäistyi.

Maan entinen siirtomaaisäntä näkyy erityisesti Madagaskarilla puhutussa kielessä, ranskassa. Ranska on siis yksi maan kolmesta virallisestä kielestä.

Merkittävää Madagakarin historiassa

• 600-luvulla arabit alkoivat perustaa kauppakeskuksia koillisrannikolle
• 1500-luvulla ensikosketus Eurooppalalaisiin kauppalaivojen myötä
• 1600-luvulla Ranskalaiset alkoivat perustaa kauppakomppanioita itärannikolle
• Aasialaisperäinen Merina-heimo saa suuren vallan osassa saarta
• Vuonna 1817 Iso-Britannian kanssa sovitaan orjakaupan poistosta, suuri vaikutus talouteen
• Vuonna 1885 Madagaskar luovutettiin Ranskan protektoraatiksi
• Ranska ottaa maassa vallan armeijan avulla ja laukkauttaa Merinan vallan
• Malagassit taistelevat maailmansodissa 
• 1947 käydään monia taisteluita ranskalaishallintoa vastaan tuloksetta
• 1960 julistautuu itsenäiseksi valtioksi

Vaihtoehtoinen menneisyys

Jos Madgaskar ei koskaan olisi ollut ranskan siirtomaana, se voisi poiketa paljon nykyisyydestä. Maan yhtenä virallisena kielenä ei varmaankaan olisi ranska. Väkivaltaisia itsenäistymiseen pyrkiviä välikohtauksia ei olisi koskaan käyty. Itsenäistymistä seuranneet poliittiset levottumuudet tuskinolisivat ilmenneet. Madagaskarin sotilaat eivät olisi taistelleet maailmansodassa. Ilman siirtomaa-aikaa, erilaiset heimot ja niiden kulttuuri näkyisivät vielä enemmän Madagaskarilla. Saarella asuva kansa saattaisi olla hieman eristynyt muusta maailmasta.

https://www.globalis.fi/Maat/Madagaskar

https://fi.wikipedia.org/wiki/Madagaskar

Kehitysyhteistyö

Uutisia Madagaskarilta

"Afrikan ennätyskuivuuden seuraukset eivät rajoutu ruokapulaan" Fingo, 6.6.2016

Suuri osa itäisen ja eteläisen Afrikan alueista ovat kärsineet mittavasta kuivuudesta ja joillain alueilla kuivuuden jälkeen rajuista tulvista. Vaikuttavana tekijänä on Tyynenmeren pintavesien lämpeneminen eli El Nino-ilmiö, joka heijastuu äärimmäisenä sääilmiönä ympäri maailmaa. 

Joillain alueilla jopa kolme vuotta kestänyt kuivuus alkaa uhata ruokaturvaa. Ruoan väheneminen on myös nostanut sen hintaa paljon. Huonot olot maanviljelyyn ovat huonontaneet ihmisten mahdollisuuksia työntekoon. Myös karjaa on kuollut kuivuuden takia. Monet ongelmat alkavat siis kasautua. Huono ruoka- ja taloudellinen tilanne heijastuu myös lasten koulunkäyntiin sekä terveydenhuoltoon. 

Tätä El Ninon vauhdittamaa tapahtumaa kuvaillaan pahana luonnonmullistuksena, mutta se ei ole saanut tarpeeksi huomiota, muun muassa pakolaiskriisin takia. 

Ratkaisuna ongelmaan on esimerkiksi varautuminen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, veden varastointi, rahallinen- sekä ruoka-apu.

"Keskiaikaan yhdistetty rutto piinaa Madagaskaria - Suomalainen avustustyöntekijä: Ruttokausi vasta alussa." Yle, 11.11.2017

Madagaskarilla on muutaman kuukauden aikana raportoitu 1800 ruttotapausta tai epäilyä ja yli sata on kuollut. Kyseessä on pisaratartuntana tarttuva keuhkorutto, joka leviää helposti. Saarella esiintyy myös paiseruttoa. Tautia kantavia ihmisiä on eristetty. Asukkaat ovat alkaneet syytellä toisiaan. 

Terveysjärjestö WHO on toimittanut yli miljoona annosta antibioottia saarelle. Punainen risti on jakanut tietoa ja apua. Sanitaatio, hygienia sekä erityisosaaminen rottien tappamiseen on tärkeää. Rotissa olevat kirput levittävät siis bakteeria. 

https://yle.fi/uutiset/3-9927153

https://www.fingo.fi/ajankohtaista/uutiset/afrikan-ennatyskuivuuden-seuraukset-eivat-rajoitu-ruokapulaan

Madagaskar: koulutus

Koulutujärjestelmä

Madagaskarilla koulunkäynti on periaatteessa pakollista 6–14 vuoden iässä, mutta maaseudulla tästä useimmiten ei pidetä kiinni. Maaseudulla lasten halutaan osallistuvan perheen elättämiseen. Madagakarilaisessa kultuurissa perimätiedon oppimista sekä vanhempien kunnioittamista pidetään vähintään yhtä tärkeänä kuin koulusta saatavaa sivistystä.

Maan koulutusjärjestelmän uudistamisen myötä lukutaidon prosentuaalinen määrä on kasvanut huimasti. Vuonna 1966 lukutaitoisten osuus polu 38%, kun taas vuonna 1991 lukemat ovat nousseeet 80 prosenttiin. 

Madagaskarilla on yhteensä kuusi yliopistoa ja ne sijaitsevat pääkaupungissa Antananarivossa sekä vuodesta 1988 alkaen Toamasinassa, Antsirananassa, Mahajangassa, Toliarassa ja Fianarantsoassa. 

Maan ensimmäinen yliopisto on Antananarivossa sijaitseva ja siinä on kuusi toedekuntaa: humanistinen, luonnontieteellinen, kasvatustieteen normaalikoulu, maatalouskorkeakoulu, teknillinen korkeakoulu ja taloustieteellinen korkeakoulu.

Vaihtoon Madagaskarin yliopistoon

Itseäni eniten kiinnostava ala olisi luonnontieteellinen. Olisi mahtavaa saada opiskella luonnon toiminnasta mahtavien ja ainutlaatuisten sademetsien maassa. Kuitenkin jos lähtiosin edes puoleksi vuodeksi niinkin eksoottiseesn ja erilaiseen maahan kuin Madagaskar, aiheuttaisi se paljon päänvaivaa.

Kulttuuriin ja trooppiseen ilmastoon sopeutuminen voisi kestää aikansa. Teollisuus maassa varttuneena on tottuneena yhtä kehittyneseen paikkaan sopeutuminen voisi olla hankalaa. Pääkaupungista on myös varoiteltu paljon väkivaltaiduuksen sekä rikollisuuden osalta, joka voisi myös vaikuttaa vaihtosuunnitelmiin. Madagaskarille muuttaessa tulisi ottaa huomioon myös vaaralliset villieläimet sekä monet rokotukset sekä lääkitykset maassa riehuvia tauteja vastaan. 

Kuitenkin Madagaskarilla opiskeleminen voisi olla mahtava kokemus, kunhan osaa pitää huolta itsestään ja osaa sopeutua erilaiseen ympäristöön. 

          

https://fi.wikipedia.org/wiki/Madagaskar#Koulutus

https://en.wikipedia.org/wiki/University_of_Antananarivo_(Madagascar)

Madagaskar: sairaudet

Sairaudet

Madagaskarin saarella esiintyy muun muassa malariaa, bilhartsiaa, tuperkuloosia, vesikauhua sekä keuhko- ja paiseruttoa. On myös arvioitu että yli kuudella prosentilla väestöstä on kuppatartunta. 

Ruttoa on esiintynyt usealla maan alueella, yli sadasta alueesta. Ruttotartunnan ihmiset saavat yleensä rotilta, kun ne metsien hakkuun jälkeen hakeutuvat asutulle seudulle. Keuhkorutto leviää ihmisestä toiselle pisaratartuntana ja on ruton tappavin muoto. Hoidoilla kuolleisuus saadaan 50-90 prosenttiin, mutta hoitamattona kuolleisuus on 100 prosenttia. 

Pääkaupungin sairaaloissa on erioislääkäreitä ulkomailta, mutta taso on vaihtelevaa. Lääkintäpalvelut ovat melko heikkoja pääkaupungin ulkopuolella. 

Sairauksien vaikutus kehitykseen

Monien rajujenkin tautien yleisyys ja leviäminen näkyy kansan ja maan kehityksessä. Matala koulutustaso ja heikko sairaanhoito lietsoo ongelmaa entisestään. Sairauksien kourissa suuri osa väestöstä on kykenemätön opiskeluun sekä työntekoon. Kuolleisuus nousee myös entisestään. Koulitettujen ja työvoiman puute ei tue maan taloudellista kehitystä, eikä hyvinvoinnin kehitystä. Kouluettu työvoima vähenee sekä maan BKT pienenee.

Esimerkiksi malariaa sairastavan työnteko ja normaali elämä on hankalaa äkillisen kuumeen nousun takia. Sairaus väsyttää ja jos olosuhteet ovat muutenkin huonot, kuten huono terveydenhulto sekä ravinnonpuute tekevät sairastamisesta entistä vaikeampaa. 

Varautuminen sairauksiin

Madagaskarin alueella on suuri  malarian riski, johon on varustauduttava estolääkityksellä sekä hyttysuojauksella. 

Kahlaamista vedessä tulee välttää sekä juomavesi tulee keittää tai juoda suoraan pullosta.

Myös seuraavia tauteja vastaan olevat rokotukset ovat välttämättömiä tai suositeltavia, jos matkustaa Madagaskarille: Hepatiitii A ja B, jäykkäkouristus, kurkkumätä, sikotauti, influenssa, tuhkarokko, keltakuume, vihurirokko, lavantauti.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Madagaskar#Historia
https://www.rokote.fi/matkailijan-rokoteopas/maat/madagaskar/?

Luonnonolosuhteet

Madagaskar

Madagaskarin luonto on eristäytyneisyyden takia ainutlaatuinen. Madagaskarin itärannikko on rehevää, mutta kuivahkoa monsuunimetsän kaltaista metsämaata. Varsinaisia trooppisia kosteita sademetsäalueita on vain saaren koillisosassa pienellä alueella. Sademetsissä elää suuri osa saaren kasvi- ja eläinlajeista. Kuivempi länsipuoli on pääosin savannia. Lähes 90 prosenttia Madagaskarin kasvilajeista, 95 prosenttia matelijoista ja 92 prosenttia nisäkkäistä on endeemisiä eli sellaisia, joita ei tavata missään muualla. Madagaskarin ainutlaatuista luontoa uhkaavat monet seikat, joista vakavimpiin kuuluu metsien hävitys.

Tyypillisiä eläimiä sekä kasveja   

Ennen ihmisten saapumista saarelle, Madagaskarin merkilliseen eläimistöön kuului muun muassa jättiläismäiset norsulinnut, erilaisia jättiläismakeja sekä pienikokoisia madagaskarinvirathepoja, jotka kaikki on myöhemmin metsästetty sukupuuttoon.
Madagaskarin saarella elää runsaasti erilaisia kameleontteja, puoliapinoita syövä fossa, lukuisia hyönteis- ja lintulajeja sekä puoliapinoita.

Indri

• Madagaskarin metsissä elävä, suurin jäljellä oleva puoliapina. Indri on luokiteltu äärimmäisen
  
  uhanalaiseksi 
• Indri on hoikka ja pitjäraajainen. Turkki on valkoisen ja harmaan kirjava ja korvissa on karvatupsut. Tavallisesti Indri on 57-90 senttimetrin pituinen ja painaa 7-10 kilogrammaa 
• Indrin elinalue rajoittuu saaren koillisosaan, ennen oli yleinen Itä-Madagaskarilla
• Indrit elävät perheryhmissä, joita johtaa naaras. Indrit pitävät tarkasti huolen reviirinsä rajoista
• Liikkuvat yleensä päivällä ja elävät trooppisessä sademtesässä ja jopa vuoristoissa

Maakameleontit

• Maakameleontit ovat kameleonttien heimoon kuuluva liskosuku
• Esiintyy ainoastaan Madagaskarilla. Niiden elinalueet ovat melko rajoittuneet. Ylängöiltä ja saaren eteläosasta niitä ei tavata, mutta muualla erilaisilla metsäalueilla
• Poiketen monista muista kameleonteista, Maakameleontit elävät maassa ja ovat myös maan värisiä
• Häntä on lyhyt, joten sillä ei voi pitää kiinni puiden oksista
• Kaikista pienimmät kameleontit kuuluvat tähän sukuun. Esimerkiksi Brookesia micra on aikuisenakin alle kolmen senttimetrin pituinen, se on myös yksi pienimmistä nelijalkaisista

Apinanleipäpuu

• Kasvisuku malvakasvien heimossa. Siihen kuuluu kahdeksan lajia, joita tavataan Afrikassa, Madagaskarilla ja Australiassa
• Apinanleipäpuissa runko on paisunut
• Puun kuorta käytetään muun muassa kuituna. Myös puun hedelmät ovat syötäviä ja niitä syövätkin niin ihmiset kuin erilaiset eläimet
• Runko voi toimia myös vesivarastona

Trooppisten metsien hävittäminen

• Madagaskarin vakavimpiin uhkiin kuuluu metsien hävittäminen ja sitä kautta eroosio
• Ainutlaatuisten kasvien sekä puiden hävittäminen köyhdyttää luontoa sekä samalla haittaa uhanalaisten eläinten elämää
• Metsiä raivataan pieninä laikkuina, mutta yhteisvaikutus on suuri
• Hakkuiden tarkoituksena on kaskiviljely, sekä polttopuiden ja puuhiilen  hankkiminen
• Metsien merkkaaminen suojelualueiksi voisi hidastaa hakkuita ja näin on tehty jo joissain osissa saarta

wwf.fi,

https://fi.wikipedia.org/wiki/Indri

https://fi.wikipedia.org/wiki/Madagaskar

https://fi.wikipedia.org/wiki/Maakameleontit

https://fi.wikipedia.org/wiki/Apinanleip%C3%A4puu

http://madagascarkehitysmaana.blogspot.com/2017/04/3-madagascarin-deforestaatio.html 

(Madagaskarin metsien hävitystä kuvaava malli: kuvahaku)

Madagaskarin perustiedot 

-Madagaskar on saarivaltio Intian valtameressä, Afrikan itärannikosta noin 640 kilometrin päässä. Saaren eliöstöstä on kehittynyt ainutlaatuinen. 

Valtion virallinen nimi: Madagaskarin tasavalta, Repoblikan’i Madagasikara

Väkiluku: 22 599  041 (vuonna 2013)

Valtiomuoto: Tasavalta

Pääkaupunki ja sen väkiluku: Antananarivo, jossa asukkaita on 1 613 375.

Presidentti/maan johtaja: Presidenttinä toimii Andry Rajoelina, pääministeri Christian Ntsay

Itsenäistymispäivä: Itsenäistyi Ranskasta 26. kesäkuuta 1960

Pinta-ala ja väentiheys: Pinta-ala on 587 041 neliökilometriä, väentiheys 26,4 per neliökilometri

Kansallisuudet: Malagassi

Uskonnot: Kansanuskonnot, Kristinusko, Islam

Kielet: Malagassi, Ranska. Myös Englanti virallisena kielenä vuodesta 2007.

Valuutta: Madagaskarin ariary

BKT/asukas: 1000 USD

BKT:n kasvu: 4,2 % (2017)

HDI: 0,510 (2014)

Elinajanodote: 65,93 vuotta (2016)

Syntyvyys:  4,18 lasta naista kohti (2016)

Kuolleisuus: 6,2 per 1000 (2017)

Väestönkasvun nopeus (%): 2,7%

Lähteet: Wikipedia